maanantai 3. huhtikuuta 2017

Bride to Be

Viimeisimmästä blogipostauksesta on jo ikuisuus aikaa. 
 Ensin en suunnitellut lopettavani bloggaamista. Sitten elämässä tapahtui niin paljon kaikkea, ettei tälle harastukselle ollut aikaa. Ajattelin blogin poistamista ja sitä myötä "virallista" lopettamista, mutta en raaskinut luopua muistoista, joita vanhat blogitekstini ovat. 

Kahden vuoden aikana elämässä on tapahtunut paljon
Opiskelut ovat vieneet mennessään ja vapaa-ajalla toimin Evankelisten opiskelijoiden (EO) hallituksessa. Käsityöt, askartelu ja musiikki ovat yhä intohimoni ja etenkin käsityöt kulkevat usein mukana luennoilla. Välillä yritän myös ehtiä käymään kuntosalilla, mutta aina sinnekään ei meinaa ehtiä. 
Siinä noin niinkun pääpiirteittään elämää kahden vuoden ajalta. 
Paitsi ettei tuossa ole vielä mitään. 
   
Minä menen nimittäin ensi kesänä naimisiin! :D 




Yksi suurimmista asioista, mitä minulle on kahden vuoden aikana tapahtunut, on se, että elämääni tupsahti mies. 

How? You ask. 
Let me tell you
  
Syksyllä 2015 elin todella kiireistä ja stressaavaa aikaa. Toimin paljon EO:ssa ja samalla yritin selvitä opiskelujen ryhmätyörulianssista (parhaimmillaan 5 eri ryhmätyötä ja kaikissa eri ihmiset). Elämässä tuntui oikeasti (ja tuntuu yhä) olevan ne niin kutsutut ruuhkavuodet, jolloin ei oikeasti hahmota ajankulua eikä tunnu ehtivät tehdä oikeastaan mitään.
Sukulaisten ja naapureiden poikakaverikyselyt meinasivat hiukan ärsyttää ja selitin topakasti, että olen tällä hetkellä aivan liian kiireinen sellaiseen. Jopa ystäväni, jotka avuliaasti tarjoutuivat sopivan miehen etsintään 😂, myönsivät minun olevan oikeassa.  

Eikä yksin oleminen ole minulle ollut mikään ongelma. Viihdyin yksin ja koin, että olin oikeasti onnellinen. Tottakai opinnot stressaavat aina, mutta silti koin kuitenkin olevani tyytyväinen elämääni. 
Mutta en arvannut, mitä vielä olisi tulossa. 

EO:n hallituksessa oli eräs Timo, jonka kanssa olemme tunteneet toisemme syksystä 2014. Ystävystyimme paremmin minun liittyessä hallitukseen ja kuinka ollakaan, ystävyys syveni seurustelusuhteeksi 💕

Henkilön Sini-K (@sinilii) jakama julkaisu



 En olisi suoraan sanoen arvannut tällaista tapahtuvaksi, mutta olen todella onnellinen :) 
Viime kesänä, juhannusaattona Timo kosi minua ja luonnollisesti minä suostuin! Kuten ensimmäinen kuva kertoo ;D Elokuussa vietettiin meidän kihlajaisjuhlia ja ensi kesänä vietetään meidän häitä. 

Yksi syy siihen, miksi halusin palata bloggaamisen pariin, on halu purkaa häähömpötystä! Asun tällä hetkellä pahvilaatikoiden ympäröimänä (tai siltä minusta ainakin tuntuu), kun kerään ja askartelen kaikkia hääjuttuja pikku hiljaa. Olen käynyt muutamilla häämessuilla ja niistä on jonkin verran kuvamateriaalia. Minusta olisi ihanaa jakaa omia ajatuksia ja ideoita häiden järjestämiseen liittyen sekä samalla saada itsellesi muistoja tästä ajasta, kun saa suunnitella ja järjestää näin ainutkertaisia juhlia :) 

Halusin säilyttää vanhan blogini enkä luoda uutta blogia vain häitä varten, vaan yritän häiden jälkeen jatkaa kirjoittelua, milloin mistäkin. Ulkoasu on kuitenkin kokenut hiukan muutoksia, eli vähän uusia tuulia on ilmassa.

Tervetuloa seuraamaan häähömpötystä :D

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Catch Up!

Hirmu huono bloggaaja täällä hei! 

Viime syksy sujahti ohi hujauksessa ja nyt ollaan jo pitkällä keväässä. Ensimmäinen vuoteni yliopistossa alkaa olla pikku hiljaa loppusuoralla. Tuntuu hassulta ajatella, että ensimmäinen vuosi on kohta ohi. Vastahan minä astelin ensimmäisiä kertoja yliopiston käytävillä virallisena opiskelijana :D 


Näissä maisemissa ajelin joululoman jälkeen Oulua kohti.

Vuoteen on mahtunut monenlaista ja ajattelin nyt kirjoittaa pienen päivityksen siitä, mitä kaikkea blogihiljaisuuden aikana on tapahtunut. 

KOTI



Yksi mahtavimmista asioista on oma kämppä, oma koti. Pidän kovasti asunnostani ja vaikka on ihanaa käydä välillä viikonloppuisin ihan kotikotona on kuitenkin ihka omaan kotiin palaaminen aina yhtä mukavaa. Kyllä minulle tämä asunto on koti! Tällaiselle kotikissalle on tärkeää viihtyvyys ja jonkin aikaa täällä asustelleena voin todeta, että asunto on minun näköinen :)

Pidän siitä, että luonani käy vieraita ja saan avata kotini ovet ystävilleni. Tämän tästä leivon pullaa, sämpylöitä tai kokeilen uusia reseptejä, jotta pakkasessa olisi aina jotain vierasvaraa. (Ei, en käräyttänyt toisia pullia vaan niissä on suklaalevitettä :'D) Ongelmana tosin on, että oma pakastin on niin kovin pieni, ettei sinne hirmuisesti mahdu. Ensimmäisen kerran, kun leivoin pullaa täällä Oulussa, en ottanut huomioon äidin pullaohjeen suuruutta. Kahden kilon taikinasta tuli aika monta pellillistä pullaa, sitä oli sitten kotikotiin viemisiksi asti :D

OPISKELU 





Ensimmäinen tentti ja siihen opiskeleminen. Ensimmäisen vuoden aikana olen tehnyt neljä tenttiä, joista yksi oli vapaaehtoinen matikan tentti ja yksin musiikin teoriaa. Kasvatustieteen peruskurssi ja kasvatussosiologia tuli tentittyä, hyväksytysti! 
Meillä on ollut mahdollista suorittaa kursseja myös esseetehtävinä ja muutamilla kursseilla se on ollut ainoa suoritustapa, joten tentit on (onneksi) jääny vähemmälle.



Pullapäivä!


Ahkera opiskelutoveri tunkee mihin tahansa väliin tai pahimmillaan näppäimistön päälle :D


Ostin talvella itselleni iPadin, joka on helpottanut muistiinpanojen tekemistä, luentodiojen seuraamista ja tiedonhankintaa. Näin ei tarvitse aina raahata läppäriä mukana. Kiitokset vain viime vuoden veronpalautuksille.


Taide- ja taitoaineiden opiskelu tuo paljon vaihtelua opiskeluun. Itse tulen todella usein puhuneeksi koulusta ja koulutöistä ja usein on huomautettu, että sinähän olet opiskelija ja opiskelet. No joo, mutta jos päivässä on liikuntaa ja neljä tuntia käsitöitä ja pari tuntia matematiikan didaktiikkaa niin kyllä se tuntuu enemmän koulunomaiselta :D 
Kyllähän meidän opiskelu voi monien silmissä muistuttaa leikkimistä, mutta on meillä niitä oikeita opintojakin :D


Viimeisimmällä kässän kursilla meidän piti tuunata itselle jokin vaate. Vanha kesämekko sai uuden ilmeen hameena ja ai että odotan kesää, jotta voin tätä hyödyntää! Vaateompelu ei ole ollut meikäläisen vahvuus, mutta viime kurssilla ystävystyin saumurin kanssa (se oli muuten pitkä ja kivinen tie) ja innostuin ompelusta.


Kuviksessa piirsimme eläinmuseossa pikaluonnoksia. Norppa on tehty katsomatta lainkaan paperiin ja hiiri on piirretty "huonommalla" eli vasemmalla kädellä. Molemmissa oli aikaa 30-45 sekuntia. 
Suosittelen muuten heikommalla kädellä luonnostelua! Sillä voi saada yllättävän kivaa jälkeä aikaiseksi :)





Keskeneräisiä kuvistöitä ja yksi pikaluonnos.



Kävimme ympäristöopin kurssilta kasvitieteellisessä puutarhassa pohtimassa, kuinka sinne voisi retkeillä lasten kanssa ja millaisia tehtäviä lapset voisivat tehdä. 


OPISKELIJAELÄMÄ

Mitä olisikaan opiskelu ilman opiskelijaelämää? 
Illanistujaisia, fuksisuunnistus, sitsejä, teemabileitä, haalaribileitä.. Menoa ja meininkiä löytyy joka lähtöön ja on itsestä kiinni kuinka paljossa haluaa olla mukana. Erityisesti syksyllä kokoonnuimme koko porukalla etkoilemaan ja viettämään iltaa, mikä on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut meidän luokan hyvään ryhmähenkeä :) 

                                   

Ensimmäiset sitsit ja teemana pikkumusta.



                                     
Toiset sitsit (joihin osallistuin) olivat teemalla Laiva on lastattu. Päätimme parin kaverin kanssa lähteä Caribian risteilylle, joten meillä oli kesävaatteet, kukkaleit ja hiuskukat :D

                                     


Tutoreiden kiittibileet teemalla loistava tulevaisuus ja meidän luokan voittama VIP-loossi tarjoiluneen. Pukukoodina oli mahdollisimman värikästä ja paikalle oli hankittu paljon valotikkuja :D

                                         

Pikkujoulut!


SOOLin talvipäivät Turussa. Ihan en ehkä talvipäivistä vielä vakuuttunut, mutta menisikö sitä ensi vuonna Rovaniemelle :D


                                         

Konekillan laskiainen, yksi legendaarisimmista illoista! Extempore päätettiin lähteä viettämään laskiaista ja ulkoiluttamaan haalareita ystäväni Kaisan kanssa. Ommeltiin muutamat haalarimerkit paikoilleen ja haukotellen pohdittiin jaksetaanko lähteä lainkaan. Lähdettiin kumminkin ja no loppupeleissä meni  hiukan myöhempään kuin oli tarkoitus :'D Nukuttiin pari tuntia ja mentiin kouluun. Onneksi sitä ei kuulemma huomannut meistä :'D Mutta kerrankos sitä, oli niin eeppinen ilta ja sitä on muisteltu hymyssä suin moneen otteeseen! 

 VAPAA-AIKA





Pyrin mukaan Oulu Ylioppilasteatteriin ensisijaisena kiinnostuksena maskeeraajaksi.
Tuoretiski (eka produktio jonka kautta pyritään jäseneksi) esityksessä olin sekä maskeeraajana että näyttelijänä. Tammikuussa oli esitykset ja ai että jännitti, mutta samalla kertaa oli ihan huippua! Ja turhaan ei puhuta teatteriperheestä :)
Tämän jälkeen olen ollut mukana myös Mysteeri kirjastossa -projektissa maskeeraajana ja näyttelijänä.


                                       

Kävin katsomassa Tamperelaisten NääSpeksi esityksen, Ruutia ja Ristipistoja ystäväni Kaisan kanssa. Speksin ovat hauskoja (osittaista) improvisaatioteatteria, musiikkia ja tanssia yhdisteleviä esityksiä ja tamperelaisilla oli selkeästi homma hallinnassa. Illan aikana sai kyllä nauraa vatsalihakset kipeiksi :D Pieni parodia Ylpeys ja Ennakkoluulosta, oli niin hauskaa katseltavaa!


                                   

Minun piti ostaa sukset ja käydä hiihtämässä. 
Tulevalta opettajalta luonnollisesti odotetaan myös hiihdon opetusta ja minähän olin hiihtänyt viimeksi aika monta vuotta sitten. Piti sitten käydä hiukan testaamassa ennakkoon vieläkö suksi luistaa :'D 
Luisti se, liikaakin. Aika moneen otteeseen onnistuin menemään nurin ja tutustumaan maastoon lähietäisyydeltä :D









Joulukuussa minulla ja Heidillä oli syntymäpäivä, joten vietimme yhteissynttäreitä. Vietimme rentoa iltaa tyttöporukalla. Askartelimme joulukortteja ja nautimme hyvistä tarjoiluista. Ja ihanat tytsyt olivat hankkineet meille aivan ihanat lahjat The Body Shopista! 




Välillä pitää tottakai käydä myös kotipuolessa ja nähdä myös niitä ihania vanhoja ystäviä! Alkuvuodesta repäistiin tyttöjen kanssa ja meikäkin oli kymmenen vuoden tauon jälkeen pulkkamäessä :D 

Kaikenlaista sitä on tapahtunut viime syksyn ja alkaneen kevään aikana ja monenlaista on vielä tälle keväälle myös edessä. Jospa minä onnistuisin taas palaamaan blogin ääreen ja kertoisin ihan omassa postauksessa fuksisuunnistuksesta :D

torstai 30. lokakuuta 2014

Halloween Mask

Arvatkaa kenen pitäisi lukea tenttiin, mutta hupsista jostain syystä, mikä tahansa muu homma on huomattavasti mielekkäämpää. Saa sitä ihmetelle, kun tentti menee uusintaan..

Halloween lähestyy ja sen myötä erilaiset pukeutumista vaativat pippalot. Yliopistolla useammalla tiedekunnalla tuntuu olevan naamiasbileet, mutta itse en ole tänä vuonna niihin osallistumassa. Tänään on tentti ja sen jälkeen fuksisitsit, joten zombeilun sijaan meikäläinen tälläytyy pikkumustaan :) 

Erästä inspiraatiota piti kuitenkin lähteä kokeilemaan!
 Sain päähänpiston kokeilla maskin maalaamista ensimmäistä kertaa. Ihan nappiin homma ei mennyt, koska en suunnittelut hommaa sen kummemmin vaan tartuin saman tien pensseleihin. Jos siis joku teistä päättää kokeilla tätä, niin suunnittele naamion malli etukäteen ja luonnostele se kasvoihin esim. rajauskynän avulla ennen maalaamista. 
 Mielessäni oli ensin venetsialaisnaamio, mutta loppupeleissä aloin olla jo niin väsynyt (miksi parhaat ideat syntyvät vasta myöhäisillalla?), minkä vuoksi oikaisin aika reippaasti.


Toteutuksen pohjana on perusmeikkipohja. 
Mielikuvissani vilahti ensin violetti-musta noita, mutta noidasta luovuin ja pidin väriyhdistelmän. 

Silmät:
Luomilla on Very Me (Oriflame) Fashion Metallics luomivärikynä sävyssä Lilac Metallic
Pikameikkiä tehdessä metallinhohtoiset luomivärikynät toimivat mainiosti luomivärin pohjustuksena.
Luomivärikynän päällä on MaxFactorin Wild Shadow Pots luomiväri sävyssä Vicious Purple ja ripsivärinä käytin Loréal Parisin False Lash Wings mascaraa. Valitettavasti normiversio oli jo loppuunkulutettu, joten jouduin laittamaan vedenkestävää versiota (mitä kirosin myöhemmin meikkiä poistaessani..)
 

 Maski:
Itse maskissa käytin mustaa ja hiukan valkoista (vesiliukoista) kasvoväriä.
Hahmottele ja rajaa naamion rajat, väritä naamio ja lisää harmaalla värillä (tai vaihtoehtoisesti luomivärillä) varjostukset alareunaan. Kun musta väri on kuivunut, voit halutessasi koristella naamiota, mutta ole tarkka kulmakarvojen kohdalla! (nimim. huomasin tässä äsken, että itselläni on jäänyt hiukan valkoista kulmakarvoihin eräästä epäonnistuneesta koristeluyrityksestä)
 

Huulet:
  Huuliin laitoin (livboxista saatua) Rimmelin Apocalips huulilakkaa sävyssä 300 Out Of This World ja sen päälle hiukan violettia kasvoväriä oikean sävyn aikaansaamiseksi.




 Älkää välittäkö sotkuisista hiuksista, en jaksanut rueta laittamaan niitä vaan annoin niiden olla takkuiset ja sotkuiset. Menkööt halloweenin piikkiin!

Mikäli naamiosta haluaa enemmän halloweenin henkeen sopivan voi sen nurkkiin tehdä esimerkiksi hämähäkinverkkokuviontia, kuten alla olevassa kuvassa;


Naamio on mielestäni kivan tyttömäinen ja söpö idea naamiaisiin. Lisäksi se on kiireessä suhteellisen helppo ja nopea toteuttaa :)

Pahoittelut kuvien laadusta, osa on otettu puhelimella ja osa kameralla kehnossa valaistuksessa.. 
Mutta mitäs mieltä olette? Kiinnostaisiko teitä nähdä jotain tämmöisiä maskeeraus/meikki ynm. ideoita enemmän?
 

tiistai 14. lokakuuta 2014

Opiskelija(elämää) Oulussa

Hitsit, miten vauhdikkaasti syksy on kulunut! 
Tuntuu ihan siltä, että vastahan minä muutin Ouluun ja aloitin yliopistossa. 
 
Ouluun sopeutuminen oli yllättävän helppoa. Asun suhteellisen lähellä yliopistoa ja olen koko syksyn ajan ollut ihan intopiukeana siitä, että olen kerrankin voinut pyöräillä kouluun! 8-10 minuutin pyöräilymatka on oiva hetki fiilistellä kirpeitä syysaamuja. 
Oulussa on loistavat pyörätiet, joten pyöräileminen on ollut helppoa ja mukavaa. Jos joku olisi sanonut minulle, että pyöräilisin joskus kymmeniä kilometrejä päivässä, olisin varmaankin nauranut ja väittänyt ajatusta varsin epätodelliseksi. Mutta tulipa tässä taannoin huomattua, kuinka helposti päivässä tulee pyöräiltyä yli 20 kilometriä :D 
Ainut ongelma on ollut, että eksyn yhtenään! Tällä hetkellä olen eksynyt n.12 kertaa ja myöhästynyt hiukan milloin mistäkin :D 


Rakas Niki-koirani on myöskin kotiutunut loistavasti kaupunkiin ja kerrostaloelämään. Koulupäivieni aikana sankari on kaivanut itselleen pesän joko lakanoiden keskelle (pieni, mutta pippurinen tapaus onnistuu jopa pukkimaan päiväpeitteen pois :O) tai huopien väliin. Reippaan viikon jouduin olemaan ilman Nikiä Oulussa ja voi että miten pitkältä se aika tuntui.
Vulcanaliasta hankitut (ensimmäiset) haalarimerkit!!

Opiskelu on ollut aivan mahtavaa! Ensimmäisten päivien aikana tuli sellainen olo, että olen ehdottomasti siellä missä minun kuuluukin olla. Toki välillä on oltava tylsillä perusopintojen luennoilla, mutta niihinkin saa elämää luokan whatsapp-keskustelua lukemalla :D
Meidän pienryhmä LO-14B on ihan huikea ja mahtava ryhmähenki muodostui parissa päivässä! Ollaan vietetty muutamia illanistujaisia yhdessä ja tultu siihen tulokseen, että meillä on ihan loistava luokka (: 




Toki opiskelu on ollut myös stressaava. Suunnitelmallinen opiskelu ja tehokas ajankäyttö eivät todellakaan ole meikäläisellä vielä hallussa, joten kaikki koulutehtävät on kasaantuneet kivasti. Kontaktitunteja ei ole ollut tuhottomasti, mutta kun lisätään pianoläksyjen harjoittelu, ryhmätöiden tekeminen, paritöiden suunnittelu ja atk-työt koululla, tulee päiville yllättävästi lisää pituutta. Koulusta kotiuduttua on jo alkuilta, joka kuluu hyvin äkkiä harrastusten, kodinhoidon ja läksyjen parissa. 

 Syysloman jälkeen on musiikin teorian ja kasvatustieteen peruskurssin tentit ja etenkin jälkimmäiseen lukeminen ottaa todella lujille. Ensimmäisestä harjoittelusta pitäisi kirjoittaa ja palauttaa loman aikana tehtävät ja myöhemmin tulee palauttaa laaja raportti. Pari esseetä on kirjoittamatta ja matikan laskutehtävät tekemättä (ei näitä ei kannattanut aloittaa tekemään ajoissa).
Voin todeta, että minä tiedän, mitä minä teen syyslomalla.


Vajaan pari kuukautta olen kohta viettänyt opintojeni parissä, enkä kuitenkaan voisi olla onnellisempi! Syksy on ollut raskas, kiireinen ja monenlaista stressiä täynnä, mutta kaikesta huolimatta olen ollut onnellinen!

OLOlainen kiittää ja kuittaa! 

(P.s. Sähläsin jotenkin, mun google-tunnusten parissa ja onnistuin poistamaan vanhoista blogiteksteistä kuvat, argh! Palautan niitä sitä mukaa, kun kerkeän)

tiistai 23. syyskuuta 2014

Pieni tyttö

 Kesä- ja heinäkuussa elimme todella jännittäviä aikoja. Kesäkuun viimeinen päivä siskollani oli laskettu aika ja suvun uusinta tulokasta odotettiin malttomattomina. Ultrassa oli kyllä kerrottu, että tyttö olisi tulossa, mutta monet ihmiset ilmoittivat siskolleni tämän odottavan poikaa. 
Minulla oli vahva ajatus alusta asti, että tyttö on tulossa ja tilasin jo valmiiksi vaaleanpunaiset langat mekkoa varten :D





 Siskoni pyysi minua tekemään masumaalauksen ja jossain kohtaa näytti jo siltä, että emme ehkä ehtisikään toteuttaa koko projektia. Eräänä iltana ryhdyimme tekemään maalausta, jonka aiheen siskoni valitsi. Maalaaminen oli yllättävän haastavaa, kun sisareni hekotteli kutittaville siveltimille ja vauva vietti aktiivisinta (eli potkujen täyteistä) aikaa. Lopputulos oli yllättävän ensimmäiseksi masumaalaukseksi (:

Laskettu aika ei loppupeleissä pitänyt paikkaansa vaan raskaus jatkui vielä pari pitkää viikkoa..
Kunnes heinäkuun 16.päivä maailmaan syntyi pieni tyttö ja minusta tuli virallisesti täti!



Elokuun ensimmäinen viikonloppu vietettiin ristiäisiä, joissa minä sain kunnian olla sylikummi. Pieni tyttö sai ihanan nimen; Maria Joanna.

Maria kastettiin Turun Mikaelin kirkkossa messun yhteydessä ja kastejuhla pidettiin seurakuntakodilla. Kastejuhlassa lauloimme kummien kanssa Egotripin Mestaripiirroksen ja vaikka pelkään julkisesti yksin laulamista, esiinnyin myös yksin. Säestin itseäni pianolla ja lauloin Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen-kappaleen. Molemmat laulut olivat minusta ihania ja sanoiltaan todella rohkaisevia ja sopivat hyvin tilaisuuteen :)




Kun ensimmäistä kertaa sain syliini pienokaisen, joka takertui tiukasti paidan kaulukseen kiinni, oli minun sydän sulatettu. 
On ihanaa olla vihdoin ja viimein täti! 
 

maanantai 8. syyskuuta 2014

"On uskallettava lähteä.."


"Tyttö oli ujo ja hiljainen,
mutta tulvillaan elämää.
Sydämessä kipinä ikuinen, jota silmillä ei vain nää.
Hän tiesi, mitä tahtoisi ja unelmoida uskalsi.

 



On uskallettava lähteä, seurattava omaa tähteä. 
Sen kaukaa yksi nähdä voi. 
On uskallettava kulkea ja ovia joskus sulkea.
Saavuttaa mistä unelmoi.
Pelätä ei saa. 
 

 Tyttö yhä vieläkin muistaa sen,
miten otti hän askeleen.
Kaikki tuli elämän muuttaen.
Eikä palannut ennalleen.
Hän oli sitä etsinyt,
etsimänsä löytänyt.


On uskallettava lähteä, seurattava omaa tähteä.
Sen kaukaa yksi nähdä voi.
On uskallettava kulkea ja ovia joskus sulkea.
Saavuttaa mistä unelmoi
Pelätä ei saa

Ei voi luovuttaa



Sitä tyttö ei voi unohtaa
Kuinka tärkeää on
Että jossain joku odottaa"


Suvi Teräsniska - Tyttö



En ehkä ole se kaikista ujoin ja hiljaisin tyttö, mutta siitä huolimatta Tyttö-biisin on ollut helppo samaistua. Muuton todellisuus iski vasten kasvoja katsoessani tyhjää huonetta. Muistelin tapeteissa olevia jälkiä ja niihin liittyviä tarinoita. Olo oli jokseenkin haikea, vaikka samalla olin myös onnellinen opiskelupaikan vuoksi muuttamisesta. Olin unelmoinut näistä opinnoista ja tehnyt töitä unelmani eteen. Nyt oli aika sulkea yksi ovi ja uskaltaa lähteä eteenpäin omin voimin, luottaen kotijoukkojen korvaamattomaan tukeen.